Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Ympäri maailman kampanjoidaan parhaillaan ympäristötuholainsäädännön puolesta. Kuva: Ivan Radic / CC BY 2.0.
12 kansainvälistä rikos- ja ympäristöasianajajaa on julkistanut ympäristö- tai luonnontuhon määritelmän.
Määritelmän taustalla on kansainvälinen Stop Ecocide -kampanja, jonka tavoitteena on, että ympäristön tuhoaminen määriteltäisiin kansainväliseksi rikokseksi. Näin kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC), joka tutkii kaikkein vakavimpia rikoksia, voisi nostaa syytteitä myös ympäristön tuhoamisesta.
Tähän mennessä ICC on tutkinut vain kansanmurhia, rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia sekä niin sanottuja hyökkäysrikoksia.
Määritelmän mukaan englanninkielinen termi ecocide eli ”luonnontuhonta” tarkoittaisi ” laitonta tai mielivaltaista tekoa, joka on tehty tietäen, että kyseiset teot aiheuttavat huomattavan todennäköisyyden vakaviin ja joko laajalle levinneisiin tai pitkäaikaisiin vahinkoihin ympäristössä”. Suomennoksesta vastaa Suomen Ecocide Law Finland -kampanja, joka aloitti viime vuoden lopulla nimien keräämisen aloitteen puolesta.
”Tämä on historiallinen hetki. Tämä asiantuntijapaneeli vastasi kasvavaan poliittiseen tarpeeseen saada aikaan todellisia vastauksia ilmasto- ja ympäristökriisiin. Hetki on oikea – maailma on heräämässä vaaraan, jonka kohtaamme, mikäli jatkamme nykyistä polkua”, sanoi paneelin koollekutsuja Jojo Mehta tiedotteessa.
Ympäristötuhon sisällyttämistä ICC:n rikoslistaan ehdottivat alun perin Malediivit ja Vanuatu. Idea on saanut tukea esimerkiksi Ranskalta. Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on ilmaissut kiinnostuksensa lakialoitetta kohtaan.
Jos ympäristötuhosta tulisi kansainvälinen rikos, käytännössä tapaukset käsiteltäisiin silti jäsenvaltioiden sisällä. Mikäli ne eivät voisi tai haluaisi nostaa syytteitä, ICC puuttuisi peliin. Tarkoituksena on, että syytetyn penkille eivät voisi joutua esimerkiksi tavalliset kuluttajat vaan päättävissä asemissa olevat, kuten hallitusten edustajat tai yritysjohtajat.
Muutosta käsiteltäneen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ensi vuonna. Läpi mennäkseen se vaatii kahden kolmanneksen äänten enemmistön.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia